 |
| Ah niin ihana Napoli. |
Pisimmän matkan tein kumminkin itseeni ja sain ajatukset pois nykyisistä työkuvioista. Keskityin syömiseen, napolin murteeseen ja hiuksiini. Monella tapaa Napoli on Venäjän kaltainen ja en kykene olemaan Rooman järjestelmällisessä ja rahan ilmapiirissä. Rooma tuntui ahdistavalta 42 asteen helteessä ja romanikerjäläiset olivat todella iholla. Tunsin nuoruuteni Rooman kadonneen ja muuttuneen liian Milanoksi.
Paluu arkeen tuli jo seuraavana päivänä istuessani TIRin kokouksissa ja myöhemmin toisen projektin kokouksessa. Puhuimme puolikkaan verkkotiimini kanssa, hauen varjossa istuessamme, toimittajan työstä. Miten sitä voisi edes määritellä tai sanoa mikä on todellista työtä? Herkästi ilmaista työtä halveksutaan ja olen monelta saanut sellaisen kuvan, ettei se olisi sitä todellista työtä.
 |
| Kova halu elää ja menestyä. |
En ajattele olevani epäuskottava ja liian kokematon, koska ilman yrittämistä ja verkostautumista en voi kasvaa ihmisenä tai toimittajana. Ei kukaan usko osaamiseen ilman näyttöä ja paras saamani ei kasvatti mua toimittajana. Muistaakseni se vastaus meni saavuta ensin jotain ja tule sitten kysymään uudestaan.
Siitä on nyt kaksi vuotta ja muistan suuttuneeni siitä niin paljon, että päätin rakentaa niin upean uran ulkomaantoimittajana ja asiantuntijana, jotta tämä kyseinen päätoimittaja soittaisi itse mulle.
En ehkä ole maailman kärsivällisin ihminen ja olen monesti joutunut miettimään askeleita uudemman kerran. Seuraavaan passiin tulee kauan odottamani leima ja odotan kuin kuuta nousevaa sitä rajaa. Haluan valtavasti erilaisia asioita ja joskus toivoisin voivani elää ensin yhden elämän alle. Kaikki on aina onnistunut ja pelkästään luottamalla elämään asiat loksahtavat paikoilleen.
