Monen vanhan asian päättyessä ja uusien ajatusten syntyessä, huomasin todella inspiroituneeni uusista ihmisistä. Aivan tarkalleen ottaen se lähti kynästä ja keskustelusta metron liukuportaissa.
Eräs luku- ja kirjoitustaidoton mua nuorempi nainen sanoi häpeävänsä lukutaidottomuuttaan. Hän sanoi mun olevan kärsivällinen tavuttamaan sanoja ja pyysi voisinko opettaa hänet kirjoittamaan sanoja. Sillä hetkellä tajusin miltä tuntuu pidellä kynää ja kuinka suuri vaikutus kynän kosketuksella voikaan olla. Päätin perustaa ensi vuonna oman tunnin aakkosia varten.
Ehkä kaikkein voimaannuttavinta on kuulla toiselta nuorelta naistoimittajalta, kuinka jokin asia on mahdotonta tai sellaista ei voi tehdä Suomessa. Tehtyäni tavoitekartan pään sisällä (aikaisemmin askartelemani aikataulun pienet lappuset lensivät roskikseen), ymmärsin kielten olevan se avain. Uusi vuosi tuo tullessaan uuden itselleni hyödyllisen kielen ja uskon sen olevan se nouseva kieli Suomessa. Noustessani yhä ylöspäin liukuportaissa, tunsin tämän hetken olleen se määrittelevä hetki. Vähemmistöön kuuluvat ovat ihmisiä ja heillä on merkitystä, koska tämä maa ei ole vain valkoinen.
Jos olisin tyytynyt moneen asiaan ja työpaikkaan parikymppisenä, en olisi koskaan uskaltanut kuunnella itseäni ja miettiä mikä on itselleni se paras paikka olla. Uskon löytäneeni sen hyvän työpaikan, koska en laske tunteja tai halua vältellä Fb-sivujen päivittämistä. Saan olla fanaattinen kielten ja maiden suhteen, mutta tärkeintä on olla arvostettu ja kuunneltu työntekijä. Laskin itkeneeni työnohjauksessa kolmesti ja viimeksi itkin pelkästä ilosta, koska olen stressitön työn suhteen. Tajusin työn olevan mulle muutakin kuin vain rahaa, koska sen tehdyn työn täytyy kuvastaa mua ihmisenä ja toimittajana.
Opin valtavasti työnohjauksessa omasta tavastani käsitellä pettymyksiä ja saavutuksia, opin vaatimaan enemmän sekä olemaan anteeksiantavaisempi itseäni kohtaan. Sängyllä istuminen on ihan hyväksyttävää, koska aina ei tarvitse lukea tai opiskella jotain. Opin myös hienon psykologisen niksin miten muuttaa ajatusten paikkaa. Päätän tietyn kellonajan ja päivän milloin saan ajatella jotain epämiellyttävää tai hankalaa aihetta. Se kuulosti todella typerältä neuvolta, mutta jännästi se tuntuu toimivan ja opin jämäkämmäksi hokiessani etten ajattele asiaa juuri nyt.
Asiat menivät tämän vuoden aikana uuteen uskoon ja en olisi koskaan uskonut olevani näin kestävää tekoa. Jännästi sitä vaan kestää mitä tahansa, koska menestyminen ja hyvinvointi ovat parhaat keinot näyttää epäilijöille.
