Työnohjauksen ensimmäinen kerta jätti paljon kysymyksiä. Jäin miettimään olenko oikeasti niin anteeksipyytelevä ja pelkäänkö eläväni vain huijarin elämää? En aikaisemmin ole kuullut nuorten naisten huijarimaisesta työasenteesta. Kuin kaikki saavutukset olisivat vain silmänlumetta ja hetkenä minä hyvänsä ne riistettäisiin, sitten selviäisi miten asema olisi saavutettu huijaamalla.
Seuratessani jenkkien laihdutusohjelmaa, siinä keskityttiin henkiseen tilaan rajun painonlaskun lisäksi. Pää ei tuntunut pysyvän mukana vartalon muuttuessa mielikuvaa vastaavaksi. Ollessani aikuisten oikeassa työelämässä ja miettiessäni mihin suuntaan haluan lähteä, tunnen sen epävarmuuden olevan läsnä jokaisessa ajatuksessani. Onneksi perustimme epävirallisen työnohjauksen luodaksemme tukiverkoston etenkin yksin työskenteleville free-toimittajille ja yövuoroja tekevälle.
En tiedä onko se yhtään sen seurallisempaa ja yhteisöllisempää työskennellä työyhteisössä, jos ei voi sanoa pelkojaan ääneen. Olen nuori tai nuorimmasta päästä oleva tulokas, joka kuulee median olevan murroksessa. Sen vaan pitää muuttua, mun ja median, koska muuten emme selviä tästä muutoksesta yhdessä. Olen hyvin onnellinen voidessani puhua ajatuksistani ja mietteistäni mentorin lisäksi työnohjauksen porukalle. Emme löytäisi toisiamme ilman tätä ryhmää, koska en koe vetoa puhua matkatoimittajalle tai lööppilehden toimittajalle. Ehkä se oma asenne pitäisi ensin muuttaa, koska verkostautuminen ei tarkoita vain samanhenkisten ulkomaantoimittajuudesta kiinnostuneiden löytämistä. (Tämä oli jumalauta oivallus!)
Aiheessamme mitä kaikkea kivaa voi perustaa, heitin vitsinä leffaklubin perustamisen ja päiväelokuvissa käymisen kerran kuussa. Käyn tavallisesti yksin elokuvissa ja analysoin sitten itsekseni pieniä yksityiskohtia. Argentiinalaisen ollessa elokuva-alalla, päätin nakittaa tämän tehtävän hänelle. Seurallista, toimittajien rentoutumista ja halpaan aikaan elokuvissa. Aivan täydellistä.
Päätän tämän kirjoituksen mentorini fiksuihin sanoihin.
Etsi jyviä ja verkostaudu. Oikean jutun löytämiseen menee vuosi.
Äärimmäisen lohdullista.
