keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Ennen sadetta

En ole kauhean varma vietinko illan laittomassa baarissa, koska olimme omakotitalossa. Vietimme kostean illan baariksi muutetussa kodissa ja tykästyin asuntoon niin paljon, että aloin mielessäni jo sisustaa sitä.

Kaverini yritti lohduttaa huonoa pelionneani, toteamalla sen tarkoittavan hyvää onnea rakkaudessa. Heitin sitkeästi nolla pistettä kierros kierroksen jälkeen, vasta kymmenennen kierroksen jälkeen sain huimat pisteet ja siihen se ranneliikkeen hallitseminen sitten loppuikin.

Uusinta luostarimuotia.
Tänään menimme kuumasta säästä huolimatta läheiseen nunnalaan ihailemaan serbialaista ikonitaidetta.

En ole koskaan aikasemmin nähnyt leijonia ja valkoisia siivellisiä hevosia ikoneissa, mutta en voinut kuvata niitä ikonimaalaajan maalatessa vieressämme.

Ostin valkoisen enkelin ikonin lisäksi pienen purkin hunajaa, koska ostan aina luostareista ja toreilta hunajaa. Sen kantaminen on sitten aivan toinen asia.

Nunnalassa oli viinikönnösten lisäksi villejä omenoita, en ole koskaan nähnyt pensasmaisesti kasvavia omenoita. Eilen näin viikunapuun ja se oli jotain aivan käsittämättömän hienoa. Vaikutun ilmeisesti hyvin pienestä.

Yritän olla käyttämättä aurinkorasvaa ja pukeutua mahdollisimman peittävästi, koska täällä on niin kuuma. Kesällä Serbiassa sää on tukahduttavan kuuma ennen kaatosadetta. En ole eläissäni kokenut sellaista sadetta, sen voima tuntuu hukuttavalta taivaan muuttuessa pimeäksi ja katujen tulviessa.

Olin aivan sanaton ja nöyrä luonnon edessä. Kaverini oli innoissaan nähdessäni ensimmäistä kertaa lähes trooppisen myrskyn. Alan vähitellen ymmärtämään tulvan synnyn.

Taustalla Belgradin kaupunki.

Rakian maistamisen jälkeen.

Alkupaloja hiivattoman leivän kera.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti