Kuulin tänään olevani inspiroiva ja muistaakseni jyräävä. Toisaalta en tiedä mitä muuta voisin olla, koska ei ole kauheasti muita vaihtoehtoja. Joudun menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle saadakseni muutoksia aikaan omassa elämässäni. En voi kuvitella asioiden tapahtuvan tai urani edistyvän, jos en tee mitään haaveilun lisäksi.
Ainoastaan Venäjällä oleminen saa käteni tarttumaan Lonely Planetin
fraasikirjaan ja ilman maassa olemista en puhuisi sanaakaan venäjää.
Haluan vuoden kuluttua haastatella venäjäksi, todella osata kieltä.
Haluan saavuttaa monia asioita TIR:n kautta, saada tärkeitä asioita
esille ja päästä lähemmäs ihmiskaupasta kirjoittamista.En koe olevani mitenkään erityinen tai osaava, olen vain läsnä. Olen
saavuttanut kaksi suurinta haavettani yhdistysten suhteen ja valmistunut
kahden vuoden opintojen jälkeen, en tiedä mitä pitäisi tehdä
seuraavaksi. Pari hienoa seminaariaihetta on mielessä, mutta muuten en
tiedä mitä pitäisi tehdä. Haluamiset kyllä tiedän, koska haluan viettää
kolme vuotta Venäjällä, kirjoittaa kirjan ja olla ulkomaantoimittaja.
Haluan liivit ja kypärän, elämäni yhteen laukkuun ja olla vapaa.
Ei se yksinäisyys enää tässä vaiheessa haittaa, tiedän menestyväni valitsemallani tiellä. Siksi NU on itselleni tärkeä alaryhmä ja olemalla Nuorten ulkomaantoimittajien ensimmäinen yhdyshenkilö, voin aloittaa verkoston rakentamisen. Vuoden kuluttua annan valmiin listan tulevista huipuista eteenpäin.
Odotan Siivouspäivää ja sitä hienoa hetkeä, kun saan myydä laukkuvuoren vaatehuoneesta. En tiedä mitä tapahtui kahdelle Ikea-kassilliselle vaatteita, koska tavaramäärä ei ole nähnytkään kahta kassia. Kai sitä vaan tuli ihastuttua liian moneen vaatteeseen Pietarissa. Haluan päästä kaikesta eroon saadakseni uuden hienon alun Venäjällä, koska tällä kertaa tiedän mitä oikeasti tarvitsen. En enää kanna turhaa tavaraa tai Lumenen yhtäkään purkkia rajan taakse, koska olen oppinut pakkaamaan. En henkisesti kestä enää yhtäkään nousua metron loputtomissa portaissa tai laukkujen raahaamista sillan ylitse.
Katsotaan miten täpinöissäni olen pääsiäisen jälkeen, kun ensimmäinen NU:n tilaisuus on ovella.
